Rikkaan rujoa runoutta rantakaupungista – Mestauskalliolta mereltä

Mestauskalliolle merelle. Kuva: Jamita Lehtosaari

Toisen runokokoelmansa julkaissut Jenni Grönqvist piti tunnelmalliset kirjanjulkkarit kotikaupungissaan Rovaniemellä. Kokoelma piirtää lukijan silmien eteen pienen kalanhajuisen kaupungin ahtaan tunnelman ja runoilijan omakohtaisen kivuliaan kotiseutusuhteen.  Rujo ja kieleltään rikas kokoelma on ruotoineen ja sattumineen häkellyttävä keitos, joka kestää monta lämmityskertaa.

 

Rovaniemen kirjanjulkistajien kantapaikaksi kehkeytynyt Musta Kissa keräsi aurinkoisena toukokuun iltana Jennin runojulkkareihin kulttuurikuppilallisen väkeä, joka paloi halusta saada kuulla runoja upouudesta kokoelmasta Mestauskalliolta, mereltä – runoja rantakaupungille (Väyläkirjat, 2019). Pohjoinen kustantamo Väyläkirjat julkaisi edeltävässä kuussa toisenkin rovaniemeläisrunoilijan kokoelman, Pälvi Puron teoksen Kompromissinkestävä.

Kokoelma on Jennin toinen, ensimmäisen eroteemaisen Terminen talvi – nurinperinsuruja, hanaelämänvettä (BoD 2017) hän julkaisi palvelukustanteena.

Kokoelman esipuheeksi lainattu teksti antaa vihjeitä kokoelman tematiikasta: pikkukaupungin vihaisesta sisäänpäinlämpiävyydestä, jonka turvin muukalaiset mestataan – tavalla tai toisella. Menneisyyden haamuja lepattaa kokoelman sivuilla kahdessa aikatasossa: kertojan nuoruudessa ja punavankien aikakaudella.

 

Raahessa on kaupunginosa nimeltä Mestauskallio. Paikan nimeen liittyy tarina Suuren Pohjan sodan (1700-1721) venäläismiehityksen aikaiseen isovihaan. Kerrotaan, että muuan raahelaisneito olisi rakastunut palavasti valloitusarmeijan sotilaaseen. Naisen kohtalo oli julma – hänet mestattiin.

 

 

Paikan voima kuristaa unelmat

 

Kokoelma jakaantuu kuuteen osaan, joista ensimmäinen on saanut nimen Meriajokas. Avausruno johdattaa lukijan suomalaisuuden mielenmaisemaan.  Suomeen, jossa istutaan junissa hiljaa eikä vieruskaveriin katsota.

Vaikka runoissa riipiivät tunteet vetävät meriajokkaan lailla  pimeisiin pohjamutiin, on tekstissä myös ilahduttavaa huumoria ja sopivan vinoa katsetta.

mummo saa sihinäjuomaa, nauraa, / jonkun mummo se varmaan on, reunoilta rutistellun näköinen, / kynsistä kähärä, puissa roikkunut, köysiä vedellyt, rakkaansa / haudannut

(ote runosta Tämä kaupunki kesällä)

Jennin omintakeisuus näkyy verbien luovassa käytössä ja raikkaiden teonsanojen lanseeraamisessa.

Itse lukijana viihdyin loistavasti harvoin käytettyjen ja uuskummien verbien ristiaallokossa:

 

Mestauskalliolta merelle

 

Synnyinkaupungissa tuulee

 

Tuuli toistuu monessa runossa. Se on yleensä vastatuulta, kylmää ja armotonta joka jäädyttää unelmat sijoilleen:

…tuuli sotii, käy kohti, käskee olla luja, piirtää poskille rännit, repii / ihoa kuin virsikirjaa /

(ote runosta Lokkien ranta)

ja

…tuuli pukee lapsille sukat, sotkee otsille nostetut ajatukset siitä mikä on / kaunista tai hyvää, /

(ote runosta Melkein kuin ei tuulisi)

Kokoelman osasta Ulappa löytyy paljon tuulta – merta, kylmyyttä. Luontoa, joka ilmentää myös ihmisten luonnetta.

Rautaruukin elossa pitämän tehdaskaupungin julmuutta käsittelevästä osasta Tehdas Jenni paljastaa  löytyvän myös Sen Henkilökohtaisimman Runon, Kehno.

Jenni Grönqvist. Kuva: Jamita Lehtosaari
Jenni Grönqvist. Kuva: Jamita Lehtosaari

Lavarunoilijat lautella

 

Julkkarivieraita hemmoteltiin myös lavarunoesityksiltä. Vaikka Jenni ei ole kirjoittanut runojaan varsinaisesti lavalle, saivat esiintyjät runot soimaan ja rytmittymään aivan kuin ne  olisivat olleet lavalle alunperinkin tuotettuja.

Vuoden 2018 Lapin Poetry Slam -aluekarsinnan voittaja Tiina Qvist tulkitsi runoja varmalla otteella.

Tiina Qvist. Kuva: Jamita Lehtosaari
Tiina Qvist. Kuva: Jamita Lehtosaari

 

Toisena lava-artistina lauteille noussut Niki Saarinen debytoi Lapin alueen 2019 Poetry Slam -aluekarsinnoissa.

Niki Saarinen. Kuva: Jamita Lehtosaari
Niki Saarinen. Kuva: Jamita Lehtosaari

 

Ei mistään kotoisin

 

Kokoelman viimeisen runon voisi kai tulkita olevan kuin loppuun jätetty alkusysäys kokoelmalle. Jenni – kuten varmaan monet muutkin pienten punaisten tehdaskaupunkien kasvatit – on tuntenut hahmotonta häpeää synnyinkaupungistaan. Ja vastannut kyselyihin “mistäpäin olet?” milloin mitäkin.

 

Kysyttiin mistä tulen / silmät kivinä  / vastasin / en mistään. 

eimistään on paikka           paikkakunta / se voisi olla siellä     täällä    sisällämme / rautana      raajojemme    kärjissä / elää kuin lapsi vartomatta, kysymättä / kerälle kieputtuneena luulon kaltaisena / kohdassa, josta sikiää vastaus kysymykseen  /

mistä?

 

Ainakin Jenni on voittanut pelkonsa, ja kaikki tiedämme viimeistään nyt, mistä hän on kotoisin 🙂

Runokokoelma on ehdottomasti lukemisen, makustelun ja fiilistelyn arvoinen.

Ulkoasussa pisti silmään muutama asia, kuten etukannen kuvan suttuisuus, takakannen tilaavievä taittoasu ja sisäsivujen tarkkuusvirheet otsikoiden asetteluissa.  Myös esinimilehdeltä puuttui oleellisia tietoja kuten copyright, painopaikka ja painovuosi.

Onnittelut itse runoilijalle taiten kokoonkeitetystä kalasopasta!

 

Oletko sinä kiinnostunut runojen kirjoittamisesta? Aloita vaikka tästä!

 

Runo-opas aloittelijalle
TILAA TÄSTÄ: ‘Pöytälaatikosta päivänvaloon – 7 päivän runokurssi aloittelevalle runoiijalle

 

Kurkkaa myös alkavat kirjoituskurssit www.kirjoitaparemmin.fi / alkavat kurssit

Joko olet mukana maksuttomalla jatkuvalla luovan Kirjoita paremmin -luovan kirjoittamisen sähköpostikurssilla? Ellet, hyppää mukaan kasvavaan joukkoon!

Kirjoita paremmin – maksuton jatkuva sähköpostikurssi

Terveisin Anne

kirjoittajaohjaaja, tietokirjailija, indiejulkaisija

www.akkustannus.com

www.kirjoitaparemmin.fi

Kompromissin kestävät runot

kuva Pasi Saunavaara

Pälvi kirjoitteli ensimmäisiä runojaan keväällä 2015 Tommi  Parkon runokurssilla. Runoja syntyi vuosien mittaan lisää, ja kokoelmalle alkoi hahmottua teema.  Haave omasta runokokoelmasta toteutui, kun lappilainen Väyläkirjat julkaisi Pälvin esikoiskokoelman Kompromissinkestävä. Kokoelma kertoo junantuoman sopeutumisesta rovaniemeläiseen routakulttuuriin – ja aikuistumiseen.

 

Rovaniemeläisen kulttuurikuppila Musta Kissan pieni tupa täyttyy hälisevistä julkkarivieraista aurinkoisena sunnuntai-iltana. Pälviä halaillaan ja lasiin kaadetaan punaista kuplivaa.

Musta Kissa toimi hyvin julkkaripaikkana (kuvat Pasi Saunavaara)
Musta Kissa toimi hyvin julkkaripaikkana (kuvat Pasi Saunavaara)

Pieni kuppila täyttyy äärilleen – Pälvin runokirjaa on saapunut juhlistamaan liki puolensataa runojen ystävää.

Kauniisti sisustettu kuppila Rovaniemen keskustassa sopii kuin nakutettu pienten kirjajulkkareiden pitämiseen.

Musta Kissan pieni stage on juuri riittävän intiimi runoiltojen ja erityypisten open-mic ja open-stage iltojen järjestämiseen.

 

Routakulttuurin koulima aikuisuus

Tunnelma on lämmin ja väki hiljenee kun pinkkimekkoinen Pälvi istahtaa kotoisan näköiseen nurkkaan lukemaan otteita kokoelmastaan ja kiittämään häntä matkan varrella tukeneita.

Hän aloittaa kokoelmansa prologilla.

Yleisö hiljentyy kuuntelemaan runoilijan selkeää ja ilmeikästä ääntä.

.

Palvi Puro
Pälvi Puro

Ote prologista:

Aikuisten kodissa vessanpönttö ei vuoda eikä kylpyhuoneen kaakeleihin ole liimattu Disney-aiheisia tarroja
Aikuiset eivät karju kun ne hermostuvat eivätkä aikuiset kärttyä tyhjästä vaan kestävät kompromisseja.

Aikuiset jaksavat olla aikuisia aamusta iltaan.

 

 

 

 

 

Elämänmakuisia runoja loskamäyskästä pianistipoikaan

Kokoelma koostuu prologin ja epilogin lisäksi neljästä luvusta. Runojen kieli on rikasta ja tunnelma on rehellinen. Runoihin on helppo samaistua, silti ne kestävät monta lukukertaa. Kielikuvat ovat välillä riemastuttavia (ote runosta):

Loska mäyskää vastaan

rappukäytävässä

lössäyttää itsensä

askelmalta toiselle

 

I luku Täällä ei minimekoilla pärjää

Luvun nimestä voi aavistaa, että luvassa on junantuoman nuoren naisen kokemuksia arktisesta kaupungista, sen päivistä ja öistä. Ja sen ikiroudasta.

Iltaisin kadut mutisevat vaimeasti

natisevat liitoksissaan

Sätkivät
lihasten rentoutuessa

Sade laskeutuu kohti taivasta

Se vie mukanaan tämän kaupungin
itkee itsensä sisään katujen saumoista

imeytyy maaperään

joka ei koskaan täysin
sula

 

II luku Sammakkoprinssejä

Luku marssittaa lukijan iloksi  unelmien prinssiä metsästävän sinkkutytön treffikimaraa. Monenmoista hutia pitää käydä läpi ennen kuin Pianistipoika löytyy.

Kurjesta Tivoliin on kolmesataa askelta. 

Pikkupuolen tanssilattiaan tarttuvat kengät kiinni
siideriliima pitää jalat maassa

Kerran hän melkein lähti sen matkaan
joka saa kaikki naiset
vaikka ei näytä miltään

Se on hyvä puhumaan

Hän jäi jaloistaan kiinni tahmalattiaan
Mies jäi suustaan kiinni tarjoilijaan

Nyt niillä on poika
isänsä näköinen

 

III luku Haikarat, nuo petolliset

Kolmas luku on kokoelman riipaisevin. Lapsettomuutta käsittelevät runot ovat haikeita mutta eivät toivottomia. Lopussa pilkahtaa valo, kuin keväisin Lapissa jokavuotisen kaamoksen päätteeksi.

Haikarat
kiikuttavat nyyttinsä ihan muille oville

Uinu uinu pienoinen
hän laulaa

Rutistaa kutittavaa koristetyynyä

Unen harmaalla rajalla
hän tuudittaa
vatsaansa

Nuku nuku nurmilintu
väsy väsy västäräkki
Uinu uunissa sairaalan
viemäreissä vaeltele

Hän totuttelee ajatukseen
ettei kukaan

koskaan

sano häntä äidiksi

 

IV luku Pianistipoika ja kolme karhua

Oman kodin, pesän, paikan, tilan ja aseman hukkaamisesta ja löytämisestä kertoo neljäs luku, jonka punaisena lankana polveilee satuklassikon karhuperhe. Kultakutri hakee paikkaansa pesäkolosta, josta aikanaan kukin vuorollaan tallustaa omille tassuilleen.

Koti täynnä vieraita tuoksuja
Aamuisin hän vetää päälleen
         punaharmaan villapaidan
         hihat ovat liian pitkät
                   Se kuului Pianistipojan entiselle

Täällä on paljon
          asioita jotka eivät
          kuulu
hänelle

Silti häntä jokseenkin lohduttavat
joutsenet
ne lentävät etelään
            eivätkä
            ole kenenkään

ja
taivas
itsensä
oma

 

Runoilija kirjoittaa runonsa yksin – kokoelmaan tarvitaan muitakin

 

Pälvin taipale harrastelijakirjoittajasta julkaisseeksi runoilijaksi alkoi Tommi Parkon runokurssilta. Tommi Parkko on kokenut kirjoittajaohjaaja ja runoilija, jota Pälvi kiittelli vuolaasti. Hyvä ohjaaja vaikuttaa paljon kokoelman syntyyn.

Kanssakirjoittajat saivat omat lämpimät kiitokset, kuten kaikki muutkin palautteen antajat.

Erittäin tärkeässä osassa kokoelman jalostumisessa oli Lapin Kirjallisuusseuran arviointipalvelu. Pälvi oli kirjoittanut vuosien varrella paljon runoja. Niistä lopulta vain noin puolet löysi paikkansa kokoelmassa. Irene Piippolan syvä ja kriittinen palaute oli muokannut kokoelmaa kohti paljon parempaa.

 

Onneksi en julkaissut sitä vielä silloin. Palautteen pohjalta kokoelma  muokkautui paljon paremmaksi.

 

Kun kokoelman aihe ja teema oli kirkastunut ja se oli Pälvin mielestä valmis julkaistavaksi, hän lähestyi muuttamaa kustantamoa. Hän kuitenkin kyllästyi sekä vastauksiin ja niiden odotteluun, ja otti yhteyttä hänen aiemmin julkaistun Kalkkimaan Pappi -kirjan kustantaneeseen Väyläkirjojen Tuomo Korteniemeen.

Tuomo oli kuunnellut Pälvin ehdotusta ja tuumannut, ettei runojen julkaisu ole kovinkaan tuottoisaa kustannustoimintaa. Sitten mies oli kuitenkin todennut ykskantaan: No joo, kulttuuriteko. Pian käsikirjoitus oli jo menossa painoon.

Omaa aviomiestään Pälvillä on kiittäminen raikkaasta ja lyyrisestä kirjailijanimestään:  kokoelma on julkaistu alias-nimellä Pälvi Puro.

 

Vinkit omasta runokirjasta haaveilevalle

Haaveiletko sinä omasta kokoelmasta? Tässä Pälvin tärkein vinkki:

Muista työstää runojasi! Ota palautetta, karsi ja muokkaa.

Pälvin runokokoelman Kompromissinkestävä voit tilata Väyläkirjoilta

 

 

Haluaisitko itse oppia lisää runojen kirjoittamisesta? Käy 7 päivän runokurssi omaan tahtiin ja opi konkreettisia niksejä yhä parempien runojen kirjoittamiseksi!

 

7 päivän runokurssi

“Opas sopii sellaiselle kirjoittajalle, joka tutkailee erilaisia lajeja ja niiden ominaisuuksia.

Tekemisen kautta oppii.”

– Tommi Parkko, runoilija, tietokirjailija ja kirjoittajaohjaaja

 

 

PS: joko olet Kirjoita paremmin  -maksuttoman kirjoituskurssin tilaaja?

Ellet, liity mukaan!

PS2: tilaajana saat pääsyn myös Vinkkipiiloon, josta löydät lisää tietoa myös runojen kirjoittamisesta!

Kirjoita paremmin – maksuton jatkuva sähköpostikurssi

terveisin Anne

kirjoittajaohjaaja, tietokirjailija ja indiejulkaisija

www.kirjoitaparemmin.fi

www.akkustannus.com

Kannen kuva: Pasi Saunavaara

Miten runo kirjoitetaan? 7 askelta aloittelevalle runoilijalle

- 7 askelta aloittelevalle runoilijalle
Suomalaiset ovat ahkeria runoilijoita. Vaikka haluaisit runosi pöytälaatikosta päivänvaloon, voi päähäsi pingahtaa kysymyksiä kuten: Miten runo kirjoitetaan? Onko siinä jotain sääntöjä? Pitäisikö minun tietää jotain enemmän?

 

Runouden hienous on siinä, ettei siinä loppujen lopuksi ole mitään pakollisia sääntöjä. Olo on kuin karkkikaupassa: voin kirjoittaa mistä vain ja miten vain!

Mutta jos toivot, että muutkin lukevat runojasi, on tärkeää miten paljon tai vähän runosi lukijaa puhuttelee ja onko runoasi mielekästä lukea. Jos kirjoitat vain itsellesi, voit vähät välittää runouden kirjavista konsteista ja keinoista.  Kun haluat tuoda runosi muidenkin ulottuville, kannattaa hieman perehtyä runouden maailmaan.

Tämä bloggaus tarjoilee seitsemän vinkkiä, jota sinun kannattaa pohtia kun seuraavan kerran haluat kirjoittaa runon. Ota ensiaskeleet tämän blogiartikkelin avulla!

Jos haluat  oppia enemmän, voit tehdä sen tehokkaasti ja omaan tahtiin:  tilaa avuksesi 7 askeleen kurssi,  e-opas aloittelevalle runoilijalle.

Opas sisältää selkeitä esimerkkejä ja runsaasti helppoja harjoituksia – opit nopeasti!

Jos haluat lähiopetusta ja syventyä aiheeseen yhden viikonlopun verran,  kurkkaa alkavat kurssit tästä ja ilmoittaudu mukaan!

Mikä on runo?

Parhaiten opit runouden eri tyyleistä lukemalla. Kipaise kirjastoon, kaivele hyllystä tai pyydä   kirjastohenkilökuntaa hakemaan sinulle erityyppistä runoutta: proosarunoja, säkeistömittaa, visuaalista runoutta, haikuja, tankoja, vanhoja klassikkoja ja uusinta uutta.

Huomaat, miten runot jo näyttävät erilaiselta, kun availet useita eri tyylilajin runokokoelmia. Proosamitta on kirjoitettu laidasta laitaan, säkeistömittaa muistuttaa laulunsanoituksia. Haikut ja tankarunot on myös melko helppo tunnistaa omassa mittakaavassaan.

Tutustu eri lajeihin ja katso omia pöytälaatikkorunojasi: entä jos koettaisit kirjoittaa itsellesi vähän oudompaan tyyliin?

 

Kuka runossasi puhuu?

Usein runojen kirjoittamisessa – etenkin teini-iässä  ja rakkausrunoissa – korostuu minä-kertoja ja kirjoittajan oma ääni. Ensimmäiset runot tulevat helpoiten ehkä tunnustuksellisina ja minä-muoto toistuu kaikissa runoissa. Kyseessä on ns. keskeislyyrinen puhuja.

Miten sinä kirjoitat? Kokeile vaihtaa näkökulmaa! Lukijalle näkökulman vaihdos voi olla virkistävää.

 

Mistä kirjoittaisin runon?

Runo kumpuaa alitajunnasta, joskus yhtäkkiä ja yllättäen, ehkä lenkkipolulla, leipoessa, autoa rassatessa tai kauppareissulla. Joillekin runot kumpuavat aamuhämärissä ja toisille yön pimeydessä. Tai runo syntyy, kun vain istuu ja alkaa kirjoittaa.

Jos runosuonesi on tukossa, ja haluat kirjoittaa runon, mutta et tiedä, mistä aloittaa, voit ottaa avuksesi vaikkapa jonkin seuraavista

  • muisto
  • uutinen
  • uni
  • arki

Mitä  unta näit viime yönä? Kirjoita siitä runo! 

 

Valjasta aistisi runojen voimaksi

Kaikessa luovassa kirjoittamisessa aistien hyödyntäminen on tärkeää. Aistit vievät lukijan maailmaan, jossa nähdään kuullaan, haistetaan, maistetaan, tunnetaan. Aisteja on useita, käyttökelpoisia niistä ovat kaikki:

  • näkö
  • kuulo
  • tunto
  • haju
  • maku
  • asentoaisti
  • kuudes aisti

Kirjoita runo, jossa käytät mahdollisimman montaa aistia!

 

Älä kompastu kliseisiin – kirjoita tuoreesti

Runoudessa kuten proosassakin tulee varoa kliseitä. Klisee voi olla kulunut lausahdus tai sanonta tai yksittäinen kliseinen sana, joka on kulunut liiasta käytöstä.

Se, miten runo kerrotaan, voi olla joko kuolettavan kliseistä tai ilahduttavan tuoretta ilmaisua, joka motivoi lukijan palaamaan runon alkuun ja lukemaan sen uudelleen. Parhaimmillaan hän löytää siitä uusia merkityksiä toisella lukukerralla ja ehkä saa jonkin oivalluksen omalle tulkinnalleen. Lukija ylipäätään pääsee tulkitsemaan runoa.

Kielen tuoreuttamiseksi on monia kikkoja. Kokeile vaikka käyttää tuttuja sanoja niille epätyypillisessä paikassa. Kuten vaikka tässä esimerkissä (runo kokoelmasta Kaamoksen herättämä, Anne Lukkarila. AK Kustannus 2017)

 

Jäällä ohikiitävät maisemat

taivaalla appelsiiniriisiä

rannalla sumuttavat lakritsipiiput

 

peripetia rosollihorisontissa

kasvot kohti aurinkotuulta

Helioksen keltaiset  hiussuortuvat visiirin pinnassa

 

Runon rytmit

Nykyrunous on useimmiten niin sanotusti vapaarytmistä ja vapaamittaista runoutta. Runot vapautuivat mittavaatimusten säännöllisyyden ikeestä Suomessakin 1950 -luvulla. Nykyään runoa ei yleensä kirjoiteta mihinkään tiettyyn rytmiseen kaavaan (Vaka vanha Väinämöinen) tai muutenkaan mihinkään riimimuotoon (virsi – hirsi).

Parhaiten pintansa vakiomittaisista runoista ovat ehkä pitäneet haikut ja tankat, joiden ikiaikainen viehätys lienee osaltaan siinä, että vaikka tavuja on oltava tietty määrä, ei lopputulos kuulosta mitenkään tiukan sidotulta.

Rytmiin voi vaikuttaa esimerkiksi kirjain-, tavu-  ja sanavalinnoilla.

Kirjoita nopea runo! Käytä lyhyitä tavuja ja kovia konsonantteja. 

 

Ja vielä opitaan haiku ja tanka

Haikun ja tankan kirjoittamisessa lasketaan tavuja. Tavujen määrät ovat :

haiku 5 7 5

tanka 5 7 5 7 7

Kukin tavumäärä sijoitetaan omalle rivilleen. Perinteisesti haikussa on ollut yksi ajatus / lause, tankassa taas kaksi lausetta / ajatusta.

Haikusta ja tankasta löytyy paljon tietoa googlettamalla.

Kirjoita oma haiku!

 

Kirjoita paremmin

Kuten huomaat, runojen kirjoittamisen tueksi on useita keinoja, joita voi käyttää hauskasti, helposti ja luovasti. Jos olet aloitteleva runoilija, ja haluat oppia lisää 7 askeleen avulla, nappaa avuksesi 7 päivän kurssi aloittelevalle runoilijalle, jossa saat käyttöösi

  • selkää taustatietoa runouden eri keinoista
  • tärppejä asian omaksumisen helpottamiseksi
  • käytännön esimerkkejä runoista
  • runsaasti mukavia tehtäviä!

Opi omaan tahtiin ja kirjoita paremmin!

 

7 päivän runokurssi
7 päivän runokurssi

TILAA OMA OPPAASI TÄSTÄ!

PS: Joko muuten olet kuukausikirjeen tilaaja?  AK Kustannuksen Maksuton Kirjoita paremmin -sähköpostikurssi tarjoilee tilaajilleen joka kuukausi käytännönläheisiä ohjeita ja vinkkejä luovan kirjoittamisen tueksi.

Voit liittyä mukaan ja poistua listoista helposti milloin tahansa.

Kirjaudu Kirjoita paremmin -kuukausikirjeen tilaajaksi niin saat kerran kuussa sähköpostiisi

  • joka kuukausi konkreettisen uuden ohjeen ja vinkkejä kirjoittamisen ja julkaisemisen tueksi
  • pääsyn Kirjoita paremmin -vinkkipankkiin
  • tietoa uusimmista bloggauksista
  • uutisia Luovan Kirjoittaminen ja Luovan Kustantaminen uusista tuulista
  • ennakkotietoa tulevista palveluista, e-kirjoista, kurssieista, koulutuksesta ja muusta tuotannosta
  • reiluja tarjouksia ja pilottietuja VAIN kuukausikirjeen tilaajille!

Kirjoita paremmin -sähköpostikurssin tilaaminen ei velvoita sinua mihinkään, ja voit kirjautua helposti pois sähköpostiosoitteesta milloin haluat.

Tervetuloa – KIRJAUDU TÄSTÄ !

Kirjaudu tästä




Terveisin Anne

Runoja hänelle – kirjoita oma kokoelmasi

kirjoita oma runokokoelma

Hukkuuko laaturuno harrastajamaisen ite-runouden sekaan? Näin kyseltiin Nuori Voiman Lue-palstalla. Artikkelissa tuodaan esille runouden runsaudenpulaa. Herää kysymys, mitä on laaturunous. Mitkä ovat kriteerit ja kuka ne  määrittelee? Voiko omakustannettu kokoelma olla laaturunoutta?

 

Suomalaiset kirjoittavat paljon. Kalevalainen kansa tuuttaa kokoelmia ehdolle kustantamoille valtavasti enemmän, kuin niitä julkaistaan. Kustantamoilla on oma työnsä löytää massasta helmet, laaturunot.

Niin, mitä on laaturuno? Varmaankin julkaisukelpoista, tuoretta, herättävää, moderniakin.

Runoja, jotka koskettavat lukijaansa.

 

Kirjoita runo – vain  hänelle

 

Runojen paras laatuarvioija lienee kukin lukija kerrallaan.  Joillekin jokin runo kolahtaa lujaa, jättäen toisen täysin kylmäksi. Toisiin uppoaa syvällinen ja polveileva proosarunous, joku taas pitkästyy moisia lukiessaan ja tulkitsee mielellään kubistista runoa otsa hiessä.

Entä jos kirjoittaisitkin runoni vain yhdelle ihmiselle, lähimmällesi?

Laatukriteerinä voisi olla runojen kohteen kyynelten, kiitollisuuden tai liikutuksen määrä. Jos runous on rempseää, mittarista kävisivät naurunremahdukset.

Kaikki runoilijat eivät kaipaa tuntematonta, laajaa lukijakuntaa runoilleen. Riittää että HÄN lukee ne.  Ja tietää, että ne ovat HÄNELLE.

 

Kirjoittamatta jäänyt vauvakirja ja muita runokirjoja

 

Rovaniemeläinen Anne Laukkanen kirjoitti oman kokoelmansa tyttärelleen ylioppilaslahjaksi. Yksinhuoltajaäiti ei kiireiltään ollut ehtinyt täyttää tyttärelleen yhtään vauvakirjaa. Lähestyvät tyttären lakkiaiset sekä luovan kirjoittamisen kurssit lyriikan opintoineen antoivat alkusysäyksen henkilökohtaiselle kokoelmalle Ainokaiselle, armaalleni – kirjoittamatta jäänyt vauvakirja. 

 

Ainokaiselle, armaalleni kertoo yksinhuoltajaäidin ja ainoan tyttären yhteisen taipaleen odotusvaiheesta kotoa muuttamiseen asti. Runot on tarkoitettu korvaamaan kirjoittamatta jääneitä vauvakirjoja. Ne ovat päiväkirjamaisia merkintöjä yhdessä koetuista hetkistä.

 

Entä jos kirjoittaisitkin vain HÄNELLE? Silloin voisit julkaista teoksesi nopeasti, jopa ilmaiseksi. Voisit tuottaa itse oman, oikean EPUB- kirjan rautalankaoppaiden avulla.

Helpoiten julkaisu sujuu, kun tallennat valmiin ja viimeistellyn kokoelmasi PDF-tiedostoksi. Sen muodon etu on, että voit olla varma, että haluamasi visuaaliset asettelut säilyvät varmasti päätelaitteesta riippumatta juuri niinkuin ne runoosi halusit. Omat runokokoelmani olen julkaissut PDF-kirjoina, tutustu niihin täällä.

Kauniista kannesta ei ole ainakaan haittaa, joten kartoita, löytyykö lähipiiristäsi graafikkoa ellet itse hallitse kirjan taittamisen taitoa. Joku oikein kaunis valokuva runojesi kohteesta voisi olla myös toimiva kannen aihe. Molempien  omien runokokoelmieni kannet ovat valokuvia. Toki taittajaa tarvittiin hyvän valokuvan lisäksi harmonisen kannen suunnitteluun.

Voisiko Sinun runokokoelmasi Hänelle olla vaikka

  • puolisolle kiitos yhteisistä avioliittovuosista?
  • lahja ystävälle, joka täyttää pyöreitä?
  • rakkaudentunnustus salarakkaalle tai ihastuksen kohteelle?
  • runot, jotka haluat kirjoittaa, kun vielä muistat?
  • lahja lähestyvään luokkakokoukseen, runo per koulukaveri?
  • kokoelma runoja, joissa sanotaan kaikki ne asiat, joita et koskaan rohjennut sanoa?

 

Henkilökohtainen 9/11

 

Eteisen lattialla kaksi suurta

vansia lauantaiaamuna

 

Ensimmäinen murskaa lapsuuden

toinen nuoruuden

 

Alkaa pitkä aikuisuus

 

 

Haluatko lukea lisää? LATAA OMASI!

 

Haluaisitko itse oppia lisää runojen kirjoittamisesta? Käy 7 päivän runokurssi omaan tahtiin ja opi konkreettisia niksejä yhä parempien runojen kirjoittamiseksi!

 

7 päivän runokurssi

“Opas sopii sellaiselle kirjoittajalle, joka tutkailee erilaisia lajeja ja niiden ominaisuuksia.

Tekemisen kautta oppii.”

– Tommi Parkko, runoilija, tietokirjailija ja kirjoittajaohjaaja

Kirjoituskurssi hyödyksesi – maksuton jatkuva tilaus sähköpostiisi

 

Haluatko parantaa taitojasi kirjoittajana? Voit aloittaa heti ja vieläpä ilmaiseksi! Saat vaihtelevasti vinkkejä luovan kirjoittamisen eri lajeihin: proosaan, lyriikkaan, draamaan ja tietokirjoittamiseen.

 

Kirjoita paremmin – maksuton jatkuva sähköpostikurssi

Tule mukaan kasvavaan joukkoon, niin saat

  • vinkkejä ja harjoituksia kerran kuussa luovan kirjoittamisen (lyriikka, proosa, tietokirjoittaminen, draama) tueksi
  • tietoa uusimmista bloggauksista
  • uutisia Luovan Kirjoittamisen ja Luovan Kustantamisen uusista tuulista
  • ennakkotietoa tulevista AK Kustannuksen e-kirjoista ja muusta tuotannosta
  • reiluja tarjouksia VAIN kuukausikirjeen tilaajille! Kurkkaa tämänhetkinen valikoima Kaupasta.

Kirjoita paremmin kk-kirjeen tilaaminen ei velvoita sinua mihinkään, ja voit kirjautua  helposti pois sähköpostilistalta milloin vain.

Tervetuloa – KIRJAUDU TÄSTÄ!

Anne Lukkarila

kirjoittajaohjaaja, tietokirjailija, indiejulkaisija

www.akkustannus.com

www.kirjoitaparemmin.fi