Lapin elävä satu – Keltanuttuinen Tonttu seikkailee elämyskylässä ja kirjojen sivuilla

Keltanuttuinen Tonttu saa tehtäväkseen selvittää voimatarinan, Luotteen, joka takaa tuhatvuotisen rauhan Tonttulan Piiloon ihmisten saapumisen jälkeenkin. Luotteen viisi osaa löytyvät Tonttulan taikapaikoista, jotka löytyvät vain salaperäisen Luotekartan avulla. Luotteen osat täytyy viedä Seitakivelle ennen kuin viimeinenkin kesään väsynyt lehti putoaa maahan. Mutta mistä voimatarinan viisi osaa löytyvät, ja miten Keltanuttuinen Tonttu salaisuuden selvittää?

 

Keltanuttuinen Tonttu ja Seitakiven salaisuus on jatkoa Keltanuttuisen Tontun tarinalle, jonka tapahtuma sijoittuvat Suomen Lappiin, Leville, Könkään kylään, Tonttulan Elämyskylän maisemiin.

Tonttulan maan, metsän ja veden väki sekä osa niihin liittyvistä tarinoista ovat saaneet innoituksensa lappilaisesta perimätiedosta, suomalaisesta kansanperinteestä ja skandinaavisesta mytologiasta.

 

Lapin elävä satu ja Keltanuttuinen Tonttu
Tervetuloa Keltanuttuisen Tontun Seitakivi -seikkailuun! Tonttutytön kanssa kuvassa kirjan kirjoittanut Anne Lukkarila. Kuva: ©Jamitaphotography

Lue ensin kirja, ja vie sitten perheesi opettavaiseen elämysseikkailuun Tonttulan Piiloon ja mystisen Seitakiven uumeniin!

 

Seitakivi antaa tehtävän Keltanuttuiselle Tontulle

Lapin elävä satu ja Seitakivi
Seitakivi löytyy Leviltä, elämyskylä Tonttulan Piilosta. Kuva: ©Jamitaphotography

 

Tonttutyttö aloittaa seikkailunsa ja Luotteiden etsinnän. Ensimmäinen vinkki löytyy Karhutuolista, jossa istuen ajatukset virtaavat kaukaisiin maihin. Karhutuolilta Keltanuttuinen Tonttu seuraa vihjeitä ja kohtaa Hiitolan vaarat….

 

Keltanuttuinen Tonttu kiiruhti Seitakiveltä kohti Karhutuolia – tonttutyttö tuijotti niin keskittyneesti eteenpäin, ettei kuullut, kuinka synkästä Hiitolasta syvältä metsästä kuului hiisilauman mekkalointia. Viulun vingutus, ruosteisten kulkusten kilinä ja melu kuitenkin voimistui, ja tonttutyttö hätkähti. Hiidet, nuo metsien rumilukset taas häiritsivät metsänväkeä mesoamisellaan.

 

– ja Shamaanin ennustukset…

 

Shamaani oli vaiti ja asetti noitarummun lepäämään vasemman käsivartensa päälle. Oikealla hän otti taskustaan Arvan, karhun luun palasen, jonka hän pudotti rummulle. Sitten hän tarttui rummusta roikkuvan narun päässä heiluvaan sauvaan, ja alkoi hitaasti rummuttaa taikasoittimen kiristyvää kalvoa.

 

Tietäjän talosta löytyy Tonttujen Viisauksen Kirja

Tonttutyttö saa kuin saakin vihjeen Shamaanilta,ja  se saa hänet kiiruhtamaan läpi Haltijakansan valtakunnan, kohti Tietäjän taloa ja Tonttujen Viisauksien kirjaa.

 

Lapin elävä satu - Tonttujen Viisauksien Kirja
Tonttujen Viisauksien Kirja löytyy Tonttulan Piilosta Tietäjän talosta. Kuva: ©Jamitaphotography

 

Tonttutyttö seurasi Valtaria, joka lähestyi määrätietoisesti jalustalla lepäävää Tonttujen Viisauksen kirjaa. Kun tonttutyttö pääsi Valtarin viereen, katsoi tämä tyttöä tarkasti.

“Jos haluat vastauksen Viisauksen kirjalta, tulee sinun miettiä kysymystäsi ankarasti ja esittellä se lyhyesti Kirjalle. Kysymyksessäsi saa olla vain yksi asia, ja sen pitää olla lyhyt. Tiedä siis, mitä kysyt, niin saat vastauksen”.

 

Seitakiven sisältä löytyy Maahisten valtakunta

 

Tonttujen Viisauksien kirjasta Keltanuttuinen Tonttu löytää  Luotekartan, joka ohjaa Keltanuttuisen Tontun läpi Seitakiven salaisuuksien: läpi Maahisten tunnelin ja metsän.

 

Lapin elävä satu ja Maahisten tunneli
Seitakiven uumenissa. Kuva: ©Jamitaphotography

 

Keltanuttuinen Tonttu astui maan alle vievään tunneliin ja koetti totuttaa silmänsä tummaan hämärään. Tunneli tuoksui maalle ja mullalle, ja katosti roikkui voikukkien juuria, ne kutittivat Tonttutytön korvantaustoja.

Tunnelissa kuului matalaa huminaa , joka tuntui muuttuvan säveliksi sitä mukaa kuin tonttutyttö eteni tunnelia pitkin. Välillä kuului nopea humahdus ja ilmavirta heilautti keltaisen nutun helmaa, eikä tonttutyttö voinut olla varma, oliko se joku maan väestä vai kävikö tunnelissa vain tuuli.

 

Vihjeet ohjaavat Keltanuttuisen Tontun aina Taikaperunakellarille saakka, jossa häntä auttaa kaipauksensininen maahinen Kaiho.

 

Lapin elävä aatu ja Taikaperunakellari
Pottu-Tontun Taikaperunakellari kätkee sisäänsä maailman voimakkaimmat perunat. Kuva: ©Jamitaphotography

 

Maakellarin pottulaarit näyttivät tavallisilta perunalaareilta, mutta niissä oli mitä hurjimpia taikavoimia sisältäviä, yöttömässä yössä kasvaneita taikaperunoita.

Toiset perunat pystyivät kaivautumaan maan kuoren läpi ja toiset taas kasvattamaan jättimäisiä varsia, jotka ylsivät korkeimpien puiden latvojen ylle. Pikkuruisimmat taikaperunat pystyivät räjäyttämään jylhimmänkin kallion pieniksi pirstaleiksi.

 

Kappelin kukon neuvot johdattavat tonttutytön Ihmisten seidalle, josta hän löytää uuden ihmisystävän,  Millan.

 

Lapin elävä satu ja Ihmisten seita
Ihmisten seita Ukko vartioi Revontulikodan lohilampea ja ihmisten nukkumapyramideja Tonttulan takamailla. Kuva: ©Jamitaphotography

 

Ylijumalan mukaan Ukoksi nimetty seita oli puinen koristeellinen paalu, jonka puussa oli niin monta vuosirengasta, että vaikka niitä kuinka yritti laskea, eivät ne koskaan loppuneet. Ukolla uskottiin olevan ylijumalan väkevät voimat, sillä se vartioi vettä vettä ja veden väkeä —Ukko piti myös huolen siitä, etteivät veden väki ja suurten lumpeenlehtien alla lymyilevä Näkki päässeet tekemään liikaa pahojaan.

 

Lapin elävä satu herää henkiin kun…

Lopulta Viides voimaluote löytyy, kun viides energia paljastuu.

Löydät sen tästä artikkelista:

Viides energia paljastui tonttujen piilopaikassa Lapissa

Tervetuloa Lapin elävään satuun, Keltanuttuisen Tontun seikkailuun
ja
ihmeellisen Seitakiven salaisuuksien maailmaan!
Lapin elävä satu ja kirjan kirjoittaja
Tervetuloa Keltanuttuisen Tontun seikkailuun! T: Anne, keltanuttuinen kirjailija – Kuva: ©Jamitaphotography

 

PS:  joko olet Kirjoita paremmin  -maksuttoman kirjoituskurssin tilaaja?

Ellet, liity mukaan! Kurssilaisena saat pääsyn myös Vinkkipiiloon, josta löydät lisää työkaluja kirjoittamisen avuksi

Anne Lukkarila

kirjoittajaohjaaja, tietokirjailija ja indiejulkaisija

AK Kustannus

Kirjoita paremmin

Haluatko kirjoittaa kirjan? Idea, aihe, teema ja nimi

Haluatko kirjoittaa kirjan, mutta et tiedä mistä aloittaa? Tai ehkä sinulla on idea ja innostusta, mutta et tiedä, miten edetä? Käytä hetki aikaa käsikirjoituksesi aiheen ja teeman suunnitteluun, niin itse kirjoittamistyökin on helpompaa ja sujuu nopeammin. Nappaa vinkit talteen tästä artikkelista ja kirjoita paremmin!

 

Jos sinulla on haave omasta kirjasta, sinulla on ehkä myös jo jonkinlainen idea siitä, mistä haluat kirjoittaa.

Ehkä olet löytänyt ullakolta ison pinkan mummovainaan värisyttävää kirjeenvaihtoa, tai palaat muistoissasi usein Amerikan vaihto-oppilasvuoteesi ja New Yorkiin, jonne haluaisit tarinasi sijoittuvan. Tai ehkä olet tekemässä sukujuhliin kronikkaa, haluaisit kirjoittaa runoja kokoelman verran tai haaveilet dekkaristin urasta.

Miten vain, kaikki lähtee ideasta ja innostuksesta. Mutta kun ne jo ovat, mitä seuraavaksi?


Jos haaveilet kirjasta, muista kirjoittaa kirja-ideasi muistiin!

 

Mistä haluat kirjoittaa? Kirjan aihe

Kun sinulla on kirjastasi jonkinlainen idea, voit seuraavaksi kysyä, mistä aiheista haluat kirjoittaa? Kirjassa aiheita voi olla useitakin, mutta niiden määrää on hyvä rajata, jottei tekstistäsi tule tempoilevaa sillisalaattia tai löperöivää tarinointia.

 

Aihe on se, mikä kiinnostaa sinua ideassasi eniten ja saa sinut kirjoittamaan. Aiheita voi olla yhdessä kirjassa myös enemmän kuin yksi, ja monesti näin onkin.

 

Aihelähtöinen kirjoittaminen on hyvä tapa aloittelijalle lähteä työstämään omaa kirjaa. Kirjan teeman ei tarvitse olla vielä kirkkaana selvillä, kuten kokeneella ammattikirjailijalla saattaa olla.

 

Aiheella tarkoitetaan kirjan konkreettista tapahtumatasoa

Kun mietit alussa, mistä kaikesta sinulla on sanottavaa, rönsyily ja runsaus on sallittua. Aika pian sinun kuitenkin tulee miettiä, mistä kirjoitat ja mistä et – käytä vaikka tätä kysymyslistaa apuna:

  • Mikä tai mitkä aiheet sinua itseäsi todella puhuttelee kirjaideassasi – mikä innostaa kirjoittamaan?
  • Mikä tai mitkä aiheet kirjaideassasi tuntuvat tärkeiltä ja kirjoittamisen arvoisilta?
  • Mitä aiheita haluat syventää, entä mitkä voit jättää syrjään?
  • Kuka on ihannelukijasi, kenelle kirjoitat : mitkä aiheet häntä kiinnostavat?


Mieti, mitkä asiat puhuttelevat sinua eniten – mikä koskettaa, kiehtoo, mihin haluat tarttua

 

Aiheen kehittely voi viedä sinut aivan uuden äärelle

Otetaan esimerkki idean jalostumisesta aiheen kehittelyn kautta:  jos mummosi kirjeenvaihdosta käy ilmi, että on sota-aika ja hän kirjoittaa sulhaselleen rintamalle, löydät jo kaksi aihetta, joita kasvattaa ja joiden ympärille rakentaa kirjaa: sota ja rakkaus. Peruskamaa, mutta toimii.

Vielä, kun huomaat, että mummolla ja sulhasella on jokin salaisuus, jota he käsittelevät kirjeissään, onkin aiheita jo kolme. Sota, rakkaus ja salaisuus. Mitähän näistä saisi kehiteltyä?

Jos vaihtoehtona on läntätä mummovainaan kirjeet kronologisesti sellaisinaan kansiin, tuleeko lukuelämyksestä kiinnostava? Jospa kuitenkin etäännyttäisit lähdettä, eli muuttaisit henkilöiden nimet, paikan ja ehkä aikaakin, ottaisit ideat ja ehkä lainaisit joitain otteitakin kirjeistä, mutta alkaisitkin kirjoittaa novellia tai  romaania…toimisiko tarina nykyajassa, jossain jossa soditaan tai paikassa, joka on muuten konfliktiherkkää aluetta elää ja asua? Aiheen kehittely voikin viedä sinut vaikka aivan upouuden idean lähteille!

 

Aiheiden kirkastamisen apuna mind-map

Otetaan esimerkki aiheen kirkastamisesta: saat tehtäväksi kirjoittaa jonkun tuntemasi mielenkiintoisen henkilön elämäkerran tai kirjoitat omaa elämäntarinaasi.

Elämässähän on aiheita riittämiin, mutta joihinkin niistä täytyy keskittyä. Hyvä tapa luonnostella aiheita on hyödyntää mind-map-muotoa.

Esimerkki:
kuvana  teoksen Kioskinpitäjä ja keisarinna suunnitteluvaiheen mind-map: kolme pääaihetta ja aiheiden kehittelyt.

Vinkki:
Voit hahmotella mind-mappiä käsin paperilla, tai hyödyntää joitain ilmaisia ohjelmia kuten Freemind (englanninkielinen), CmapTools (suomenkielinen, vaatii rekisteröitymisen), löytyy AppStoresta, XMind (englanninkielinen, vaatii rekisteröitymisen), löytyy AppStoresta

Mind map
Esimerkki mind-map aiheiden valinnasta ja kehittelystä

Kirjavinkit: lue lisää aiheista

 

Mikä johtoajatus paljastuu rivien välistä? Kirjan teema

Siinä missä aiheet ovat konkreettisia kirja-ideasta kumpuavia kokonaisuuksia, teema on abstrakti ajatus: käsite, ilmiö tai moraalinen tai eettinen kysymys.

 

Teemaa ei sanota yleensä teoksessa suoraan, vaan se tulee lukijalle esiin rivien välistä, joskus vähä vähältä ja joskus vasta aivan viimeisillä sivuilla. Teema on kirjasi punainen lanka.

 

Kun kirjoitat ensimmäistä kirjaasi, voi olla että teema ei kirkastu sinulle aivan heti. Se ehkä vaatii ensin aiheista kirjoittamista: voi olla, että teema kirkastuu sinulle itsellesi kun huomaat, mitkä valitsemistasi aiheista kestävät kirjoitusprosessia ja vahvistuvat siinä, ja mitkä taas hiipuvat sivummalle kunnes olet valmis luopumaan niistä.

Joskus teema on kuitenkin hyvä päättää ja miettiä ennakkoon. Tätä suosittelen ainakin, jos kirjotat jonkun henkilön muistelmia tai elämäkertaa. Kysy häneltä, mitä hän haluaa lukijalle sanoa? Mikä hänen elämäntarinassaan on sellaista, joka on lukemisen arvoista? Mikä viesti tarinasta jää käteen?

Tässä teemasta hyvä kiteytys sekä vinkki teeman tunnistamiseen ja kehittelyyn:

“Tekstin teema alkaa yleensä selvitä vasta, kun on kirjoittanut jo jonkin verran aiheestaan. 
Aihe on selvillä jo alussa, mutta teema voi olla sellainen, ettei sitä pysty sanallistamaan nopeasti. 
Luultavasti monet kirjailijat eivät varsinaisesti ajattele tekstinsä teemaa, vaan lukijat saavat löytää sen.
Se kutoutuu tekstiin kirjoittajan arvoista ja elämänkatsomuksesta.
Teemaa kannattaa kuitenkin miettiä.
Yksi keino teeman löytämiseksi on kirjoittaa ensin runsaasti treenitekstiä tai tajunnanvirtaa, pitää tauko ja lukea teksti sitten: mikä temaattinen juonne siitä tuntuu nousevan, miten sitä voisi vahvistaa? Muokkausvaiheessa voi myös karsia teemaan kuulumattomia aineksia.”
 – Marja-Riitta Vainikkala, luovan kirjoittamisen ohjaaja

 
 
Teema voi olla siis myös tulkinnallinen asia. Lukija voi tunnistaa kirjasta useammankin teeman, mutta pääteema erottuu kyllä aina, jos kirja on taiten kirjoitettu.

 

Kirja, jonka teemaa kuljetetaan taitavasti tarinakudelman läpi loppuun asti kirkastuen, on kirja joka muistetaan. Se on se kirja, jonka viimeisen lauseen jälkeen suljet huokaisten, käännät esiin etukannen ja tuijotat kuvaa ja kirjan nimeä ja tajuat niille syvemmän merkityksen. Nämä kirjat ovat aarteita, ja niitä sattuu kohdalle silloin tällöin.

 

Viimeisin tällainen kokemus minulle tuli kirjasta Tulisiipi.

 

Mitä kohti kirjoitat? Kirjan nimi

Kun sinulla on kasassa kirjaideasta johdetut aiheet ja ehkä jo hieman hämärää käsitystä kirjan tematiikasta, suosittelen antamaan kirjalle nimen.  Se voi olla työnimi, joka muuttuu kirjoitusprosessin aikana.

 

Ei haittaa, jos kirjan nimi muuttuu matkan varrella. Se voi olla merkki siitä, että teema on kirkastunut.

 

Nyt kun sinulla on  ideaa ja intoa, kirjan aiheet (ehkä aavistus teemasta) ja työnimi hengentuotteellesi, niin kirjahan on kirjoittamista vaille valmis! Toki tarvitset vielä lisää työkaluja, kuten vetävän alun, juonen ja synopsiksen, mutta niistä lisää seuraavassa Haluatko kirjoittaa kirjan? – postauksessani.

Ryhtiä kirjoittamiseen saa mainiosti myös kursseilta: kurkkaa tästä linkistä alkavat Kirjoita paremmin -kurssit ja koulutukset.

Iloa ja innostusta kirjaprojektiisi!

PS:  joko olet Kirjoita paremmin  -maksuttoman kirjoituskurssin tilaaja?

Ellet, liity mukaan! Kurssilaisena saat pääsyn myös Vinkkipiiloon, josta löydät lisää työkaluja kirjoittamisen avuksi

Terveisin

Anne Lukkarila

kirjoittajaohjaaja, tietokirjailija ja indiejulkaisija

www.akkustannus.com – Blogi ja Kauppa

www.kirjoitaparemmin.fi – Kurssit, koulutukset ja kirjoitusoppaat

Miten runo kirjoitetaan? 7 askelta aloittelevalle runoilijalle

- 7 askelta aloittelevalle runoilijalle
Suomalaiset ovat ahkeria runoilijoita. Vaikka haluaisit runosi pöytälaatikosta päivänvaloon, voi päähäsi pingahtaa kysymyksiä kuten: Miten runo kirjoitetaan? Onko siinä jotain sääntöjä? Pitäisikö minun tietää jotain enemmän?

 

Runouden hienous on siinä, ettei siinä loppujen lopuksi ole mitään pakollisia sääntöjä. Olo on kuin karkkikaupassa: voin kirjoittaa mistä vain ja miten vain!

Mutta jos toivot, että muutkin lukevat runojasi, on tärkeää miten paljon tai vähän runosi lukijaa puhuttelee ja onko runoasi mielekästä lukea. Jos kirjoitat vain itsellesi, voit vähät välittää runouden kirjavista konsteista ja keinoista.  Kun haluat tuoda runosi muidenkin ulottuville, kannattaa hieman perehtyä runouden maailmaan.

Tämä bloggaus tarjoilee seitsemän vinkkiä, jota sinun kannattaa pohtia kun seuraavan kerran haluat kirjoittaa runon. Ota ensiaskeleet tämän blogiartikkelin avulla!

Jos haluat  oppia enemmän, voit tehdä sen tehokkaasti ja omaan tahtiin:  tilaa avuksesi 7 askeleen kurssi,  e-opas aloittelevalle runoilijalle.

Opas sisältää selkeitä esimerkkejä ja runsaasti helppoja harjoituksia – opit nopeasti!

Jos haluat lähiopetusta ja syventyä aiheeseen yhden viikonlopun verran,  kurkkaa alkavat kurssit tästä ja ilmoittaudu mukaan!

Mikä on runo?

Parhaiten opit runouden eri tyyleistä lukemalla. Kipaise kirjastoon, kaivele hyllystä tai pyydä   kirjastohenkilökuntaa hakemaan sinulle erityyppistä runoutta: proosarunoja, säkeistömittaa, visuaalista runoutta, haikuja, tankoja, vanhoja klassikkoja ja uusinta uutta.

Huomaat, miten runot jo näyttävät erilaiselta, kun availet useita eri tyylilajin runokokoelmia. Proosamitta on kirjoitettu laidasta laitaan, säkeistömittaa muistuttaa laulunsanoituksia. Haikut ja tankarunot on myös melko helppo tunnistaa omassa mittakaavassaan.

Tutustu eri lajeihin ja katso omia pöytälaatikkorunojasi: entä jos koettaisit kirjoittaa itsellesi vähän oudompaan tyyliin?

 

Kuka runossasi puhuu?

Usein runojen kirjoittamisessa – etenkin teini-iässä  ja rakkausrunoissa – korostuu minä-kertoja ja kirjoittajan oma ääni. Ensimmäiset runot tulevat helpoiten ehkä tunnustuksellisina ja minä-muoto toistuu kaikissa runoissa. Kyseessä on ns. keskeislyyrinen puhuja.

Miten sinä kirjoitat? Kokeile vaihtaa näkökulmaa! Lukijalle näkökulman vaihdos voi olla virkistävää.

 

Mistä kirjoittaisin runon?

Runo kumpuaa alitajunnasta, joskus yhtäkkiä ja yllättäen, ehkä lenkkipolulla, leipoessa, autoa rassatessa tai kauppareissulla. Joillekin runot kumpuavat aamuhämärissä ja toisille yön pimeydessä. Tai runo syntyy, kun vain istuu ja alkaa kirjoittaa.

Jos runosuonesi on tukossa, ja haluat kirjoittaa runon, mutta et tiedä, mistä aloittaa, voit ottaa avuksesi vaikkapa jonkin seuraavista

  • muisto
  • uutinen
  • uni
  • arki

Mitä  unta näit viime yönä? Kirjoita siitä runo! 

 

Valjasta aistisi runojen voimaksi

Kaikessa luovassa kirjoittamisessa aistien hyödyntäminen on tärkeää. Aistit vievät lukijan maailmaan, jossa nähdään kuullaan, haistetaan, maistetaan, tunnetaan. Aisteja on useita, käyttökelpoisia niistä ovat kaikki:

  • näkö
  • kuulo
  • tunto
  • haju
  • maku
  • asentoaisti
  • kuudes aisti

Kirjoita runo, jossa käytät mahdollisimman montaa aistia!

Tässä kokoelmassa vallitseva aisti on tuntoaisti – runot koetaan ihon kautta:

Runokokoelma
Kaikki ihosi kyyneleet

 

Älä kompastu kliseisiin – kirjoita tuoreesti

Runoudessa kuten proosassakin tulee varoa kliseitä. Klisee voi olla kulunut lausahdus tai sanonta tai yksittäinen kliseinen sana, joka on kulunut liiasta käytöstä.

Se, miten runo kerrotaan, voi olla joko kuolettavan kliseistä tai ilahduttavan tuoretta ilmaisua, joka motivoi lukijan palaamaan runon alkuun ja lukemaan sen uudelleen. Parhaimmillaan hän löytää siitä uusia merkityksiä toisella lukukerralla ja ehkä saa jonkin oivalluksen omalle tulkinnalleen. Lukija ylipäätään pääsee tulkitsemaan runoa.

Kielen tuoreuttamiseksi on monia kikkoja. Kokeile vaikka käyttää tuttuja sanoja niille epätyypillisessä paikassa.

Kuten vaikka tässä esimerkissä (runo kokoelmasta Kaamoksen herättämä, Anne Lukkarila. AK Kustannus 2017)

 

Jäällä ohikiitävät maisemat

taivaalla appelsiiniriisiä

rannalla sumuttavat lakritsipiiput

 

peripetia rosollihorisontissa

kasvot kohti aurinkotuulta

Helioksen keltaiset  hiussuortuvat visiirin pinnassa

 

Kaamoksen herättämä
Kaamoksen herättämä

 

Runon rytmit

Nykyrunous on useimmiten niin sanotusti vapaarytmistä ja vapaamittaista runoutta. Runot vapautuivat mittavaatimusten säännöllisyyden ikeestä Suomessakin 1950 -luvulla. Nykyään runoa ei yleensä kirjoiteta mihinkään tiettyyn rytmiseen kaavaan (Vaka vanha Väinämöinen) tai muutenkaan mihinkään riimimuotoon (virsi – hirsi).

Parhaiten pintansa vakiomittaisista runoista ovat ehkä pitäneet haikut ja tankat, joiden ikiaikainen viehätys lienee osaltaan siinä, että vaikka tavuja on oltava tietty määrä, ei lopputulos kuulosta mitenkään tiukan sidotulta.

Rytmiin voi vaikuttaa esimerkiksi kirjain-, tavu-  ja sanavalinnoilla.

Kirjoita nopea runo! Käytä lyhyitä tavuja ja kovia konsonantteja. 

 

Ja vielä opitaan haiku ja tanka

Haikun ja tankan kirjoittamisessa lasketaan tavuja. Tavujen määrät ovat :

haiku 5 7 5

tanka 5 7 5 7 7

Kukin tavumäärä sijoitetaan omalle rivilleen. Perinteisesti haikussa on ollut yksi ajatus / lause, tankassa taas kaksi lausetta / ajatusta.

Kirjoita oma tanka!

Tässä hauska pieni kokoelma tankarunoista: nappaa hyödyksesi ja rohkaisuksi!

 

Tankakaruselli
Tankakaruselli Anne Lukkarila

 

Kirjoita paremmin

Kuten huomaat, runojen kirjoittamisen tueksi on useita keinoja, joita voi käyttää hauskasti, helposti ja luovasti. Jos olet aloitteleva runoilija, ja haluat oppia lisää 7 askeleen avulla, nappaa avuksesi 7 päivän kurssi aloittelevalle runoilijalle, jossa saat käyttöösi

  • selkää taustatietoa runouden eri keinoista
  • tärppejä asian omaksumisen helpottamiseksi
  • käytännön esimerkkejä runoista
  • runsaasti mukavia tehtäviä!

Opi omaan tahtiin ja kirjoita paremmin!

 

7 päivän runokurssi
7 päivän runokurssi

TILAA OMA OPPAASI TÄSTÄ!

PS: Joko muuten olet kuukausikirjeen tilaaja?  AK Kustannuksen Maksuton Kirjoita paremmin -sähköpostikurssi tarjoilee tilaajilleen joka kuukausi käytännönläheisiä ohjeita ja vinkkejä luovan kirjoittamisen tueksi.

Voit liittyä mukaan ja poistua listoista helposti milloin tahansa.

Kirjaudu Kirjoita paremmin -kuukausikirjeen tilaajaksi niin saat kerran kuussa sähköpostiisi

  • joka kuukausi konkreettisen uuden ohjeen ja vinkkejä kirjoittamisen ja julkaisemisen tueksi
  • pääsyn Kirjoita paremmin -vinkkipankkiin
  • tietoa uusimmista bloggauksista
  • uutisia Luovan Kirjoittaminen ja Luovan Kustantaminen uusista tuulista
  • ennakkotietoa tulevista palveluista, e-kirjoista, kurssieista, koulutuksesta ja muusta tuotannosta
  • reiluja tarjouksia ja pilottietuja VAIN kuukausikirjeen tilaajille!

Kirjoita paremmin -sähköpostikurssin tilaaminen ei velvoita sinua mihinkään, ja voit kirjautua helposti pois sähköpostiosoitteesta milloin haluat.

Tervetuloa – KIRJAUDU TÄSTÄ !

Kirjaudu tästä




Terveisin Anne