Haluatko kirjoittaa kirjan? Idea, aihe, teema ja nimi

Haluatko kirjoittaa kirjan, mutta et tiedä mistä aloittaa? Tai ehkä sinulla on idea ja innostusta, mutta et tiedä, miten edetä? Käytä hetki aikaa käsikirjoituksesi aiheen ja teeman suunnitteluun, niin itse kirjoittamistyökin on helpompaa ja sujuu nopeammin. Nappaa vinkit talteen tästä artikkelista ja kirjoita paremmin!

 

Jos sinulla on haave omasta kirjasta, sinulla on ehkä myös jo jonkinlainen idea siitä, mistä haluat kirjoittaa.

Ehkä olet löytänyt ullakolta ison pinkan mummovainaan värisyttävää kirjeenvaihtoa, tai palaat muistoissasi usein Amerikan vaihto-oppilasvuoteesi ja New Yorkiin, jonne haluaisit tarinasi sijoittuvan. Tai ehkä olet tekemässä sukujuhliin kronikkaa, haluaisit kirjoittaa runoja kokoelman verran tai haaveilet dekkaristin urasta.

Miten vain, kaikki lähtee ideasta ja innostuksesta. Mutta kun ne jo ovat, mitä seuraavaksi?


Jos haaveilet kirjasta, muista kirjoittaa kirja-ideasi muistiin!

 

Mistä haluat kirjoittaa? Kirjan aihe

Kun sinulla on kirjastasi jonkinlainen idea, voit seuraavaksi kysyä, mistä aiheista haluat kirjoittaa? Kirjassa aiheita voi olla useitakin, mutta niiden määrää on hyvä rajata, jottei tekstistäsi tule tempoilevaa sillisalaattia tai löperöivää tarinointia.

 

Aihe on se, mikä kiinnostaa sinua ideassasi eniten ja saa sinut kirjoittamaan. Aiheita voi olla yhdessä kirjassa myös enemmän kuin yksi, ja monesti näin onkin.

 

Aihelähtöinen kirjoittaminen on hyvä tapa aloittelijalle lähteä työstämään omaa kirjaa. Kirjan teeman ei tarvitse olla vielä kirkkaana selvillä, kuten kokeneella ammattikirjailijalla saattaa olla.

 

Aiheella tarkoitetaan kirjan konkreettista tapahtumatasoa

Kun mietit alussa, mistä kaikesta sinulla on sanottavaa, rönsyily ja runsaus on sallittua. Aika pian sinun kuitenkin tulee miettiä, mistä kirjoitat ja mistä et – käytä vaikka tätä kysymyslistaa apuna:

  • Mikä tai mitkä aiheet sinua itseäsi todella puhuttelee kirjaideassasi – mikä innostaa kirjoittamaan?
  • Mikä tai mitkä aiheet kirjaideassasi tuntuvat tärkeiltä ja kirjoittamisen arvoisilta?
  • Mitä aiheita haluat syventää, entä mitkä voit jättää syrjään?
  • Kuka on ihannelukijasi, kenelle kirjoitat : mitkä aiheet häntä kiinnostavat?


Mieti, mitkä asiat puhuttelevat sinua eniten – mikä koskettaa, kiehtoo, mihin haluat tarttua

 

Aiheen kehittely voi viedä sinut aivan uuden äärelle

Otetaan esimerkki idean jalostumisesta aiheen kehittelyn kautta:  jos mummosi kirjeenvaihdosta käy ilmi, että on sota-aika ja hän kirjoittaa sulhaselleen rintamalle, löydät jo kaksi aihetta, joita kasvattaa ja joiden ympärille rakentaa kirjaa: sota ja rakkaus. Peruskamaa, mutta toimii.

Vielä, kun huomaat, että mummolla ja sulhasella on jokin salaisuus, jota he käsittelevät kirjeissään, onkin aiheita jo kolme. Sota, rakkaus ja salaisuus. Mitähän näistä saisi kehiteltyä?

Jos vaihtoehtona on läntätä mummovainaan kirjeet kronologisesti sellaisinaan kansiin, tuleeko lukuelämyksestä kiinnostava? Jospa kuitenkin etäännyttäisit lähdettä, eli muuttaisit henkilöiden nimet, paikan ja ehkä aikaakin, ottaisit ideat ja ehkä lainaisit joitain otteitakin kirjeistä, mutta alkaisitkin kirjoittaa novellia tai  romaania…toimisiko tarina nykyajassa, jossain jossa soditaan tai paikassa, joka on muuten konfliktiherkkää aluetta elää ja asua? Aiheen kehittely voikin viedä sinut vaikka aivan upouuden idean lähteille!

 

Aiheiden kirkastamisen apuna mind-map

Otetaan esimerkki aiheen kirkastamisesta: saat tehtäväksi kirjoittaa jonkun tuntemasi mielenkiintoisen henkilön elämäkerran tai kirjoitat omaa elämäntarinaasi.

Elämässähän on aiheita riittämiin, mutta joihinkin niistä täytyy keskittyä. Hyvä tapa luonnostella aiheita on hyödyntää mind-map-muotoa.

Esimerkki:
kuvana  teoksen Kioskinpitäjä ja keisarinna suunnitteluvaiheen mind-map: kolme pääaihetta ja aiheiden kehittelyt.

Vinkki:
Voit hahmotella mind-mappiä käsin paperilla, tai hyödyntää joitain ilmaisia ohjelmia kuten Freemind (englanninkielinen), CmapTools (suomenkielinen, vaatii rekisteröitymisen), löytyy AppStoresta, XMind (englanninkielinen, vaatii rekisteröitymisen), löytyy AppStoresta

Mind map

Esimerkki mind-map aiheiden valinnasta ja kehittelystä

Kirjavinkit: lue lisää aiheista

 

Mikä johtoajatus paljastuu rivien välistä? Kirjan teema

Siinä missä aiheet ovat konkreettisia kirja-ideasta kumpuavia kokonaisuuksia, teema on abstrakti ajatus: käsite, ilmiö tai moraalinen tai eettinen kysymys.

 

Teemaa ei sanota yleensä teoksessa suoraan, vaan se tulee lukijalle esiin rivien välistä, joskus vähä vähältä ja joskus vasta aivan viimeisillä sivuilla. Teema on kirjasi punainen lanka.

 

Kun kirjoitat ensimmäistä kirjaasi, voi olla että teema ei kirkastu sinulle aivan heti. Se ehkä vaatii ensin aiheista kirjoittamista: voi olla, että teema kirkastuu sinulle itsellesi kun huomaat, mitkä valitsemistasi aiheista kestävät kirjoitusprosessia ja vahvistuvat siinä, ja mitkä taas hiipuvat sivummalle kunnes olet valmis luopumaan niistä.

Joskus teema on kuitenkin hyvä päättää ja miettiä ennakkoon. Tätä suosittelen ainakin, jos kirjotat jonkun henkilön muistelmia tai elämäkertaa. Kysy häneltä, mitä hän haluaa lukijalle sanoa? Mikä hänen elämäntarinassaan on sellaista, joka on lukemisen arvoista? Mikä viesti tarinasta jää käteen?

Teema voi olla myös tulkinnallinen asia. Lukija voi tunnistaa kirjasta useammankin teeman, mutta pääteema erottuu kyllä aina, jos kirja on taiten kirjoitettu.

Tässä teemasta hyvä kiteytys sekä vinkki teeman tunnistamiseen ja kehittelyyn:

“Tekstin teema alkaa yleensä selvitä vasta, kun on kirjoittanut jo jonkin verran aiheestaan. 
Aihe on selvillä jo alussa, mutta teema voi olla sellainen, ettei sitä pysty sanallistamaan nopeasti. 
Luultavasti monet kirjailijat eivät varsinaisesti ajattele tekstinsä teemaa, vaan lukijat saavat löytää sen.
Se kutoutuu tekstiin kirjoittajan arvoista ja elämänkatsomuksesta.
Teemaa kannattaa kuitenkin miettiä.
Yksi keino teeman löytämiseksi on kirjoittaa ensin runsaasti treenitekstiä tai tajunnanvirtaa, pitää tauko ja lukea teksti sitten: mikä temaattinen juonne siitä tuntuu nousevan, miten sitä voisi vahvistaa? Muokkausvaiheessa voi myös karsia teemaan kuulumattomia aineksia.”  – Marja-Riitta Vainikkala, luovan kirjoittamisen ohjaaja

 

 

Kirja, jonka teemaa kuljetetaan taitavasti tarinakudelman läpi loppuun asti kirkastuen, on kirja joka muistetaan. Se on se kirja, jonka viimeisen lauseen jälkeen suljet huokaisten, käännät esiin etukannen ja tuijotat kuvaa ja kirjan nimeä ja tajuat niille syvemmän merkityksen. Nämä kirjat ovat aarteita, ja niitä sattuu kohdalle silloin tällöin.

 

Viimeisin tällainen kokemus minulle tuli kirjasta Tulisiipi.

 

Mitä kohti kirjoitat? Kirjan nimi

Kun sinulla on kasassa kirjaideasta johdetut aiheet ja ehkä jo hieman hämärää käsitystä kirjan tematiikasta, suosittelen antamaan kirjalle nimen.  Se voi olla työnimi, joka muuttuu kirjoitusprosessin aikana.

 

Ei haittaa, jos kirjan nimi muuttuu matkan varrella. Se voi olla merkki siitä, että teema on kirkastunut.

 

Kirjoita oma kirja verkkokurssilla

Nyt kun sinulla on  ideaa ja intoa, kirjan aiheet (ehkä aavistus teemasta) ja työnimi hengentuotteellesi, niin kirjahan on kirjoittamista vaille valmis! Toki tarvitset vielä lisää työkaluja ja syventymistä.  Jos haluat edetä, suosittelen sinua tulemaan mukaan Kirjoitetaan oma kirja – Kässärikurssilleni. Voit aloittaa vaikka heti!

“Hyvä aloitus, tehtävät pystyi tekemään näiden ohjeiden mukaan. Kurssi vaikuttaa hyvältä ja antoisalta, taitavasti suunnitellulta. Kiitos paljon jo nyt. Ilolla odotan seuraavia vaiheita!”

“Hyviä napakoita ohjeita on tämä kurssi antanut! Kiitos hyödyllisestä kurssista 🙂 “

Klikkaa tästä lisätietoja verkkokurssista!

Iloa ja innostusta kirjaprojektiisi!

 

Joko olet Kirjoita paremmin  -maksuttoman kirjoituskurssin tilaaja?

Ellet, liity mukaan! Kurssilaisena saat pääsyn myös Kirjoittajan Vinkkipiiloon, josta löydät lisää työkaluja kirjoittamisen avuksi

Terveisin

Anne 

kirjoittajaohjaaja ja kirjailija

www.akkustannus.com – Blogi ja Kauppa

www.kirjoitaparemmin.fi – Kurssit, koulutukset ja kirjoitusoppaat

12 kommenttia

  1. Maaza 16.11.2019 klo 8:32 am

    Hei!
    Olen kirjoittanut muistelman, joka kertoo omasta ammatistani. Olin 40 vuotta yksityisyrittäjänä. Kirjan on kerran lukenut läpi eräs äidinkielen opettaja. Korjasin virheet ja kieliasua, mutta en pääse eteenpäin. En tiedä, miten jatkaisin ja koska on vaikeaa löytää paikkoja , mihin kohtaan sijoittaisin eri tapahtumia, on koko prosessi jäänyt junnaamaan paikoilleen.
    Raastan kirjottamista, mutta nyt se vaan ei ollenkaan kulje. Pitääkö vain odottaa inspiraatioita, joka välillä on hukassa…

    • Anne Lukkarila 18.11.2019 klo 1:36 pm

      Hei Marja! Älä ihmeessä anna periksi 🙂 Suosittelen lämpimästi jumitilanteisiin erilaisia hyviä arvostelupalveluita, itse käytän Nuoren Voiman liiton arviointipalvelua, ks https://nuorenvoimanliitto.fi/arvostelupalvelu
      Myös monet kirjallisuusseurat tarjoavat arvostelupalveluita esimerkiksi https://www.lapinkirjallisuusseura.fi/index.php/arviointipalvelu

      Koskapa kuulostaa, että jumi piilee rakenteessa, kannattaa siis luetuttaa koko käsikirjoitus jollakin, jolla on kustannustoimituksellista osaamista eli sehän on ihan eri juttu kuin kirjoitusvirheiden ja kieliasun tarkistaminen…

      Minulla on myös näitä Kirjoitetaan oma kirja kurssejani, joilla työstetään omaa käsikirjoitusta: joten missähän päin vaikutat? Nimittäin Oulussa alkaa alkuvuodesta sellainen, tässä suora linkki https://www.ppkyo.fi/fi/kirjoitetaan-oma-kirja/

      Omalla kohdallani olen kokenut parhaaksi avuksi kirjoittamisjumeihin sekä arviointipalvelut että kirjoituskurssit 🙂

      Kurkkaa toki lisää muistakin kursseistani http://www.kirjoitaparemmin.fi / Alkavat kurssit. Ja jos sinulla on kesäkuussa mahdollisuus viettää Luostolla kokonainen viikko kirjoittamisen parissa, suosittelen lämpimästi Sodankylän kirjoituskurssia ja sinun tapauksessasi Taija Tuomisen ryhmää Autofiktio ja omaelämäkerrallinen kirjoittaminen. Ilmoittautuminen alkaa helmi-maaliskuussa Revontuliopiston sivuilla – kannattaa seurata Lapin Kirjallisuusseuran verkkosivuja aiheen tiimoilta, sinne päivitetään myös aina tuoreita tietoja Sodiksen kurssista.

      Jumeja tulee aina, mutta yrittäjätarinoita ei Suomessa ole koskaan liikaa – toivon, että pääset kirjasi kanssa eteenpäin! Ja laita toki kysymyksiä jos jotain tulee mieleen. Tavoitat minut parhaiten sähköpostilla anne@kirjoitaparemmin.fi

      ystävällisin terveisin Anne

  2. Irene Honkanen 14.10.2020 klo 10:16 am

    Minä haluaisin kirjoittaa marginaali-ihmisistä. Niistä, jotka ovat joutuneet huumekoukkuun, alkoholikoukkuun tai vaikka työnarkomaaniksi, kun eivät osaa elää omien tarpeidensa mukaisesti. Lyhyt tarina kustakin ihmisestä. Näissä minun marinaali-ihmisissäni on sellainen erikoisuus, että he pääsevät näistä addikteistaan. Tarinoilla on siis onnellinen loppu.

    Mielellään jonkinlainen kertomuskirja taikka sitten novelli soipisi kirjoitusmuodoksi, mutta ei romaani.

    • Anne Lukkarila 21.10.2020 klo 1:06 pm

      Hei Irene!
      Sinulla on hyvä idea ja tärkeä aihe. Ehkä novelli sopisi tosiaan tähän muodoksi hyvin, miksei myös tarinakokoelma. Iloa ja tsemppiä kirjoittamiseen, myötätuulta projektiisi!
      luovin terveisin Anne

  3. Kia Envall 15.1.2021 klo 12:19 pm

    Kirjoitan puoliksi toteen perustuvaa novellia huumeiden käytön siitä puolesta, joka ei näy ulospäin. Käyttäjällä oleva suru, ikävä kotiin, se jota heistä ei haluta nähdä -että he ovat myös ihmisiä, tunteineen, haaveineen ja pelkoineen. Olen kerännyt materiaalia ympäristöstäni ja maailmalta sekä käytän hyväkseni oman kokemuksen antamaa arvokasta ja rikasta tunteiden ja tapahtumien arkistoa. Ongelmana nyt on se, olisi aika kirjoittaa sitä “tylsempää vaihetta” kun pää tapahtumien asiat on kirjoitettu ylös. Niinkuin kirjoittaisin pakosta, sellainen tunne on nyt tuon ns normaalielämän kuvauksen kanssa. Kun aloitin, kirjoitin yötä päivää ja nyt on kovin vaikea jatkaa. Olen ollut itse kuivilla yli 5 vuotta ja yksi tekijä tähän haluttomuuteen on toki aiheen läheisyys. Mitä neuvoja antaisit? Haluan saada kirjan julkaistuksi, jotta sekä käyttäjät että heidän läheisensä saavat toisen kuvan siitä mitä elämä aineiden orjana on, sekä kuinka heihin suhtaudutaan omassa joukossa myös. Läheisten reaktioita olen myös saanut materiaaliksi haastattelujen kautta hyvin paljon. Kirja on fiktiivinen kertomus jokapäiväisestä todellisuudesta, myös Suomessa.

    • Anne Lukkarila 21.1.2021 klo 10:45 am

      Hei Kia, hieno ja tarpeellinen projekti sinulla! Kun aihe on noin herkkä ja lähellä, ei ihme että kirjoittaminen välillä takkuaa. Sanoit, että teos on fiktiivinen, vaikkakin siinä on varmasti paljon omaa kokemaasi. Auttaisiko jumiin se, että antaisit tähän asti kirjoittamasi tekstin jollekin ulkopuoliselle lukijalle? Minua itseäni auttaa kirjoittamisen prosessissa aina se, kun saan palautetta, jonka avulla on helpompi tarttua taas tekstiin. Tämä tuli ensimmäisenä mieleen. Hyviä arvostelupalveluja löytyy paljon, itse olen käyttänyt Nuoren Voiman Liittoa, johon olen ollut tyytyväinen. Toki tarjoan itsekin käsikirjoitusten sparrauspalvelua. Jos jokin jäi vielä askarruttamaan, laita toki viestiä minulle anne@kirjoitaparemmin.fi. Tsemppiä projektiisi!

  4. Kristiina 16.1.2021 klo 10:23 am

    Kirjoitan tietynlaista elämänkertaa ja haluaisin tietää mikä on laillista kirjoittaa todellisista henkilöistä arkaluontoisia asioita? Miten suojaan henkilötietoja kirjoittamistani henkilöistä, muuta kuin muuttamalla nimet ja ulkonäköä tunnistamattomiksi. Miten kirjoittamiani henkilöitä ei lukija tunnistaisi jos henkilö on esim. rikollinen, erityisoppilas, potilas tai muuten minulle läheinen yms.

    • Anne Lukkarila 21.1.2021 klo 10:59 am

      Hei Kristiina! Tämä on aina se kinkkinen kysymys, jota on pohdittava. Nyt en ole ihan varma, tarkoitatko elämäkerralla sitä, että kirjoitat jonkun toisen ihmisen elämästä vaiko omastasi. Lisäksi, jos kirjoitat omastasi, onko kyseessä omaelämäkerta, jossa kuvaat todellisisa tapahtumia ja henkilöitä vai autofiktio, jossa lähestyt proosaa ja voit kutoa sekaan sepitettä? Pari nyrkkissääntöä: jos kirjoitat faktateoksen, elämäkerran tai omaelämäkerran / muistelmat, muista ettet loukkaa kenenkään kunniaa tai yksityisyyden suojaa. Tämä tarkoittaa mm. sitä, ette syytä perusteetta ketään rikoksesta tai kajoa kenenkään tunnistettavan henkilön yksityiselämään siten, että se voisi aiheuttaa hänelle vahinkoa, kärsimystä tai halveksuntaa. Kuolleista voi kirjoittaa vapaammin kukin elävistä, mutta kunniaa ei saa loukata. Jos sen sijaan kirjoitat autofiktiivisen teoksen, jossa myös päähenkilö on näennäisesti eri henkilö kun elämäkerrassa olisi, etäännyttäminen on hyvä keino. Ja kun etäännyttää, sen voi tehdä ronskisti: voitko siirtää tarinasi vaikka eri maahan tai kulttuuriin? Eri vuosikymmenelle tai vuosisadalle? Muuta henkilöistä ulkonäön ja nimen lisäksi ikä, sukupuoli ja ammatti. Autofiktio antaa kuitenkin kirjoittajalle mahdollisuuden käsitellä haluamiaan asioita pelkäämättä kunnianloukkaussyytettä. Onnea projektiisi ja kysy toki lisää sähköpostitse anne@kirjoitaparemmin.fi tarvittaessa!

  5. Katariina jaakonaho 5.4.2021 klo 7:53 am

    Onko olemassa ihmistä joka kuuntelu perusteella, kirjaisi kertomuksena muistiin! Ei oikein riitä itsellä voimaa kirjoittaa vaikka asiaa on paljon ja täyttä faktaa!

    • Anne Lukkarila 7.4.2021 klo 8:47 am

      Hei Katariina, voisi sellaisia löytyäkin, kannattaa liittyä vaikkapa Facebookin erityyppisiin kirjoittaja- ja kirjailija -ryhmiin, ja kysyä sieltä. Ehkä paikallinen kirjallisuus -tai kirjailijaseura voisi myös auttaa asiassa. Onnea haamukirjoittajan etsintään!
      yst terv Anne

  6. Jesse Holm 17.7.2021 klo 5:22 pm

    Ensinmäistä kirjaani olen kirjoittanut kohta 10 vuotta. Se on Scifi, action, seikkailu tarina eeppisestä taistelusta. Olen siis täysin noviisi, kuten varmasti jo tästäkin kirjoituksesta huomaa pilkut ja yhdysanat hukassa. Mutta hyvää haastetta. vaikeinta oli aloittaa kirjoittaminen mutta se nimenomaan on se kynnys joka kirjoittajan tulee ylittää. Kun kehittyy kirjottamisessa ja löytää sen oman tyylinsä voi huoletta kirjoittaa alun täysin uusiksi. Tärkeintä on ettei lopeta missään vaiheessa kirjan kirjoittamista. Itse olen nyt kirjoittanut melkein 90 A4 kokoista sivua. Tosin muistioon mutta ompahan tallessa siellä. yksi hyvä vinkki on käyttää kirjassa omia kokemuksia ja tunteita. Niitä voi muokata niin paljon kun mielikuvitusta riittää. Eikä tarvi painella jarrua, kirjailijat luo tarinoita ja hahmoja, maailmoja ja elämän joka elää kaikkien lukioiden mielikuvituksessa.

    • Anne Lukkarila 17.7.2021 klo 5:50 pm

      Hyviä huomioita Jesse, ja hienoa että kirjoitat! Olen samaa mieltä, että aloittaminen on aina vaikeinta :), mutta kun tarina vie mennessään onhan se hieno tunne. Kirjoittaminen on itsessään arvo ja hieno asia sinällään – ja olet kyllä hienosti havainnut, että kirjoittaminen on prosessi, jonka myötä kirjoittajakin kehittyy. Ja – kuten sanoit – sitten voi kirjoittaa omaa tekstiään uusiksi, paremmaksi. Onnenpotku ja kosolti iloa kirjoittamiseen! Yst terv Anne

Kirjoita kommentti