Miten runo kirjoitetaan? 7 askelta aloittelevalle runoilijalle
Suomalaiset ovat ahkeria runoilijoita. Vaikka haluaisit runosi pöytälaatikosta päivänvaloon, voi päähäsi pingahtaa kysymyksiä kuten: Miten runo kirjoitetaan? Onko siinä jotain sääntöjä? Pitäisikö minun tietää jotain enemmän? Tämä bloggaus tarjoilee seitsemän vinkkiä, jota sinun kannattaa pohtia kun seuraavan kerran haluat kirjoittaa runon. No miten runo kirjoitetaan? Ota ensiaskeleet tämän blogiartikkelin avulla!
Runouden hienous on siinä, ettei siinä loppujen lopuksi ole mitään pakollisia sääntöjä. Olo on kuin karkkikaupassa: voin kirjoittaa mistä vain ja miten vain!
Mutta jos toivot, että muutkin lukevat runojasi, on tärkeää miten paljon tai vähän runosi lukijaa puhuttelee ja onko runoasi mielekästä lukea. Jos kirjoitat vain itsellesi, voit vähät välittää runouden kirjavista konsteista ja keinoista.
Kun haluat tuoda runosi muidenkin ulottuville, kannattaa hieman perehtyä runouden maailmaan.
Mikä on runo?
Parhaiten opit runouden eri tyyleistä lukemalla. Kipaise kirjastoon, kaivele hyllystä tai pyydä kirjastohenkilökuntaa hakemaan sinulle erityyppistä runoutta: proosarunoja, säkeistömittaa, visuaalista runoutta, haikuja, tankoja, vanhoja klassikkoja ja uusinta uutta.
Huomaat, miten runot jo näyttävät erilaiselta, kun availet useita eri tyylilajin runokokoelmia. Proosamitta on kirjoitettu laidasta laitaan, säkeistömittaa muistuttaa laulunsanoituksia. Haikut ja tankarunot on myös melko helppo tunnistaa omassa mittakaavassaan.
✍️Tutustu eri lajeihin ja katso omia pöytälaatikkorunojasi: entä jos koettaisit kirjoittaa itsellesi vähän oudompaan tyyliin?
Kuka runossasi puhuu?
Usein runojen kirjoittamisessa – etenkin teini-iässä ja rakkausrunoissa – korostuu minä-kertoja ja kirjoittajan oma ääni. Ensimmäiset runot tulevat helpoiten ehkä tunnustuksellisina ja minä-muoto toistuu kaikissa runoissa. Kyseessä on ns. keskeislyyrinen puhuja.
✍️Miten sinä kirjoitat? Kokeile vaihtaa näkökulmaa – vaihda minä häneksi – tai sinutteluun! Lukijalle näkökulman vaihdos voi olla virkistävää.
Mistä kirjoittaisin runon?
Runo kumpuaa alitajunnasta, joskus yhtäkkiä ja yllättäen, ehkä lenkkipolulla, leipoessa, autoa rassatessa tai kauppareissulla. Joillekin runot kumpuavat aamuhämärissä ja toisille yön pimeydessä. Tai runo syntyy, kun vain istuu ja alkaa kirjoittaa.
Jos runosuonesi on tukossa, ja haluat kirjoittaa runon, mutta et tiedä, mistä aloittaa, voit ottaa avuksesi vaikkapa jonkin seuraavista
- muisto
- uutinen
- uni
- arki
✍️Mitä unta näit viime yönä? Kirjoita siitä runo!
Valjasta aistisi runojen voimaksi
Kaikessa luovassa kirjoittamisessa aistien hyödyntäminen on tärkeää. Aistit vievät lukijan maailmaan, jossa nähdään kuullaan, haistetaan, maistetaan, tunnetaan. Aisteja on useita, käyttökelpoisia niistä ovat kaikki:
- näkö
- kuulo
- tunto
- haju
- maku
- asentoaisti
- kuudes aisti
✍️Kirjoita runo, jossa käytät mahdollisimman montaa aistia!
Tässä kokoelmassani kaikki koetaan ihon kautta (AK Kustannus 2018)
Älä kompastu kliseisiin – kirjoita tuoreesti
Runoudessa kuten proosassakin tulee varoa kliseitä. Klisee voi olla kulunut lausahdus tai sanonta tai yksittäinen kliseinen sana, joka on kulunut liiasta käytöstä.
Se, miten runo kerrotaan, voi olla joko kuolettavan kliseistä tai ilahduttavan tuoretta ilmaisua, joka motivoi lukijan palaamaan runon alkuun ja lukemaan sen uudelleen. Parhaimmillaan hän löytää siitä uusia merkityksiä toisella lukukerralla ja ehkä saa jonkin oivalluksen omalle tulkinnalleen. Lukija ylipäätään pääsee tulkitsemaan runoa.
✍️Kielen tuoreuttamiseksi on monia kikkoja. Kokeile vaikka käyttää tuttuja sanoja niille epätyypillisessä paikassa.
Kuten vaikka tässä esimerkissä
Jäällä ohikiitävät maisemat
taivaalla appelsiiniriisiä
rannalla sumuttavat lakritsipiiput
peripetia rosollihorisontissa
kasvot kohti aurinkotuulta
Helioksen keltaiset hiussuortuvat visiirin pinnassa
Runo kokoelmastani Kaamoksen herättämä (AK Kustannus 2017)
Runon rytmit
Nykyrunous on useimmiten niin sanotusti vapaarytmistä ja vapaamittaista runoutta. Runot vapautuivat mittavaatimusten säännöllisyyden ikeestä Suomessakin 1950 -luvulla. Nykyään runoa ei yleensä kirjoiteta mihinkään tiettyyn rytmiseen kaavaan (Vaka vanha Väinämöinen) tai muutenkaan mihinkään riimimuotoon (virsi – hirsi).
Parhaiten pintansa vakiomittaisista runoista ovat ehkä pitäneet haikut ja tankat, joiden ikiaikainen viehätys lienee osaltaan siinä, että vaikka tavuja on oltava tietty määrä, ei lopputulos kuulosta mitenkään tiukan sidotulta.
Rytmiin voi vaikuttaa esimerkiksi kirjain-, tavu- ja sanavalinnoilla.
✍️Kirjoita nopea runo! Käytä lyhyitä tavuja ja kovia konsonantteja.
Ja vielä opitaan haiku ja tanka
Haikun ja tankan kirjoittamisessa lasketaan tavuja. Tavujen määrät ovat :
haiku 5 7 5
tanka 5 7 5 7 7
Kukin tavumäärä sijoitetaan omalle rivilleen.
- haikussa yksi ajatus / lause,
- tankassa kaksi lausetta / ajatusta.
✍️Kirjoita oma tanka!
Tässä hauska pieni kokoelma tankarunoista: nappaa hyödyksesi ja rohkaisuksi!
Miten runo kirjoitetaan? E-opas auttaa sinut alkuun!
Oppaan esimerkkien ja harjoitusten avulla etenet askel askeleelta ja opit hyödyllisiä niksejä runojen kirjoittamiseksi ja pääset kokeilemaan niitä käytännössä.
Rohkaistut kirjoittamaan runoja ja opit käytännön harjoitteiden kautta runouden perusteita.
Haluatko oppia lisää luovasta kirjoittamisesta ja kirjoittaa paremmin?
Aloita heti ja vieläpä ilmaiseksi!
Kirjoittajan AarreAitasta löydät myös maksuttoman kurssin ja blogin 24/7. Artikkeleissa lisää kirjoitusharjoituksia.
Tästä mukaan maksuttomalle Kirjoita Paremmin -sähköpostikurssille!
HUOM: Heti tämän kirjautumisesi jälkeen saat sähköpostiisi vielä varmistusviestin, jota sinun tulee klikata vahvistaaksesi kirjautumisesi kurssille. Tarkista roskapostisi! Tervetuloa mukaan kasvavaan joukkoon 🙂
Hei ! Haluan vain kiittää kirjoittamisen ja runouden tiedoista.
Minulle avautui kokonaan uusi kirjoittamisen ja runouden maailma, josta en ollut edes tietoinen.
Yleensä inhoan sääntöjä ja säätelyitä, mutta nyt olen oppinut näkemään esim. runouden maailman. Luulin että runous on jotain vaikeaa ja muut määräävät miten kirjoitat !! Opetuksenne runoista onkin siksi, että ymmärtäisimme paremmin sisältöä, joka runoilija on luonut. Tulkinta jää lukijan tehtäväksi ja yhdestä runosta voi syntyä 100 tulkintaa.
Hei Marja Liisa! Onpa mukava kuulla 🙂 Kuten sanoitkin, runous on siitä hienoa, että kun runo maailmalla, voi jokainen löytää siitä itselleen tärkeät sanomat ja maailmat.
Luovin ja iloisin terveisin Anne
[…] ja vinkkejä:– Seitsemän askelta aloittelevalle runoilijalle– Mitallisen runon kirjoittaminen– Avaa kirjoituslukot– Lavarunouden […]
Hyviä ideoita! Lavarunous on mielenkiintoinen lyriikan laji, vaatii erilaisen otteen, koska runo kirjoitetaan vain kuunneltavaksi ja esitettäväksi, yst terv Anne
Kiitos vinkeistä! Tämä auttoi minua suuresti. Kiitos paljon tästä!
Kiitos Inga, mukava kuulla,että löysit artikkelista apuja 😊🙏 iloa runoiluun! ✍️